Tyhjän tien paratiisit 1989, WSOY
Rosa Liksomin lyhyet jutut liikkuvat Lapista Helsinkiin, Helsingistä Islantiin. Liksom kirjoittaa tiiviisti mutta täyteläisesti: kolmen sivun välähdys tuntuu kokonaiselta romaanilta. Seksuaalisuus, sadismi, masokismi ja rakkaus pitävät juttujen henkilöitä tiukassa otteessaan. Väkivalta, julmuus ja kuolema ovat myös aina läsnä. Ilkikurinen huumori pehmentää kuitenkin juttujen armotonta maailmankuvaa, sillä niin kuolemaa kuin rakkauttakin lähestytään yllättävästä, totutusta poikkeavasta näkökulmasta.
Rosa Liksomin juttujen pienoiskohtalot ovat kaukana paratiisin onnesta, mutta sitäkin lähempänä elävää elämää, ihmismielen pohjavirtoja.
Tekstinäyte
”Tyhjän tien paratiisit on Rosa Liksomin julmin ja armottomin kirja.” Olavi Jama, Kaleva
”Yksikin emäntä lopettaa juopon isännän hirvikiväärillä eikä siitä sitten sen enempää.” Marja-Liisa Lappalainen, Ilta-Sanomat
”Poliisi vie kahvit juotuaan ruumiin jätesäkissä ja emäntä jää valmistelemaan heinätöitä.” Hannu Kylkisalo, Demari
”Ihmiset käyvät painonvartijoissa ja syövät kuin pedot.” Kalervo Toiviainen, Pohjolan Sanomat
”Nainen–mies -fiksaatiossaan Liksomin henkilöt seuraavat sitä haaraa, jossa nainen kasvattaa itselleen munat.” Kimmo Oksanen, Itä-Häme
”Pateettisten kertojien ja kuoliaaksinaurattajien maassa Rosa Liksom on outo lintu, tervetullut poikkeus.” Heikki Saure, Hyvinkään Sanomat
”Naisen joka tunkee 27 v-alkuista vajaan kolmen sivun tarinaan on oltava hyvä kirjoittaja. Rosa Liksom on.” Janne Riihikallio, Tiedonantaja
”Varteenotettavan kirjailijan Liksomista tekee jo novellin muodon häikäilemätön muokkaaminen.” Matti Kanervala, Warkauden Lehti
”Tämä proosa ei ole verkkaista, pitkäpunttista epiikkaa vaan se lyö armotta heti palleaan.” Erkka Lehtola, Aamulehti
” Rosa Liksomin asenteella pystyisi puristamaan Päätalon Iijoki-sarjan kymmenelle sivulle.” Jorma Jortikka, Ylä-Vuoksi
”Tyhjän tie paratiisit -kirjan voimakas lumo perustuu Rosa Liksomin valtavaan myötätuntoon. Hän ottaa syleilyynsä, sydämeensä, kaikki onnettomat syntisensä. Hän kärsii heidän tuskansa ja rakastaa heidän haavoittuvia, herkkiä, kaltoin kohdeltuja sielujaan. Antti Hyryn tavoin Rosa Liksom paljastaa suomalaisen identiteetin erityispiirteen: äärimmäisen herkkyyden ja sulkeutuneisuuden yhdistelmän. ” Anne Fried, Virke
”When I was a teenager I used to go to the local dancehall where I did the tango.” Rosa Liksom, The Face